Tutkimus

Näe, kuule, tunne, koe. Moniaistinen kokemuksellisuus Tuomas Akvinolaisen muistojuhlissa -monitieteisen tutkimushankkeen tavoitteena on ymmärtää Tuomas Akvinolaisen muistopäivien juhlallisuuksien eri aisteille välittämiä viestejä ja juhlien emotionaalisuutta. Lähestymme aistimellisuutta ja emotionaalisuutta tarkastelemalla muistopäiviä varten koottuja tekstejä ja lauluja, sanoitusta ja melodiaa, puheen ja laulun vaihtelua, toistoina kuuluvia korostuksia sekä musiikin sanoille antamia painoja. Kysymme sitä, millaiseksi Tuomaan muisto eri aistein koettuna muotoutui. Hanke osallistuu keskusteluun aistimellisuudesta ja emotionaalisuudesta osana keskiajan liturgiaa kolmen eri tieteenalan, historian, filologian ja musiikintutkimuksen, vahvuuksista käsin. Monitieteinen projekti tarjoaa metodologisesti rohkean lähestymistavan keskiajan kulttuurihistoriaan. Projektin tutkijat yhdessä analysoivat käsikirjoitustraditiota, notaatiota, kielen affektivisuutta sekä liturgian merkitystä osana myöhäiskeskiajan länsieurooppalaista kulttuurihistoriaa.

Tutkimushanke rakentuu Marika Räsäsen väitöskirjassa The Restless Corpse esitetylle Tuomaan varhaisen kultin historialliselle kontekstille. Näe, kuule, tunne, koe -hankkeen tarkoitus on, että jo väitöstutkimuksessa analysoitujen muistopäivän (kuolinpäivä, dies natalis) tekstien yhteyteen tuodaan musikaalinen, runollinen ja performatiivinen aines. Lisäksi tutkimme hankkeessa Tuomaan ruumiin translaatiojuhlaa, aihetta, jota on toistaiseksi tarkasteltu hyvin vähän. Marika ja Seppo Heikkinen esimerkiksi syventyvät yhdessä Tuomaan haudalla Toulousessa tapahtuneisiin ihmeisiin. Ihmekokoelma on editoimaton ja vähälle huomiolle jäänyt lähde ei pelkästään Tuomaan kultin vaan myös lännen suuren skisman ja satavuotisen sodan näkökulmasta.

Seppo Heikkinen keskittyy erityisesti Tuomaan liturgioiden tekstuaaliseen puoleen, jossa on useita hämmästyttäviä piirteitä: vaikka tunnemme nykyään Tuomas Akvinolaisen lähinnä suurena filosofina ja teologina, Tuomaan muistoliturgiat tuskin edes sivuavat hänen kirjallista toimintaansa lukuun ottamatta yleisluontoisia mainintoja hänestä “viisaana” ja “suurena opettajana”. Kenties ainoa viittaus Tuomaan filosofian varsinaiseen sisältöön on hänen kuolinpäivän liturgiansa matutinum-hymni, jossa on ilmaisu purgans dogma gentilium (“puhdistaen pakanoiden opin”), joka on tulkittava luonnehdinnaksi Tuomaasta aristotelisen perinteen jatkajana ja kristillistäjänä. Muuten tekstien paino on erilaisilla ihmeillä, joita Tuomaan kautta tapahtui hänen eläessään ja joita hänen jäännöksensä sittemmin välittivät. Seppo analysoi myös tekstien mittaa ja yhdessä Hilkka-Liisa Vuoren kanssa he tekevät laajempaa vertailua dominikaanisääntökunnan liturgiassa käytetyn sävelen ja mitan käytöstä ja niiden yhteensovittamisesta.

Kuva: Tuomas Akvinolaisen syntymälinna Roccasecca Etelä-Laziossa, Italiassa. Kuvaaja Marika Räsänen

Hanketta rahoittaa:

pinkki-Koneensaatio-logo

%d bloggers like this: